Pesä vauvalle eli "babynest"

Ompelin jo aikaisemmin keväällä kälyni toiveesta heidän kesällä syntyvälle vauvalleen pesän eli ns. "babynestin". Kyseessä on ruotsalaisten kätilöiden kehittämä idea, jossa vauvalla on syntymästään lähtien oma pesä, jossa nukkua päiväunia. Se on helppo ottaa matkalle mukaan ja ajatuksena ainakin on, että vauvan voi olla helpompi nukahtaa kun tuttu nukahtamisympäristö seuraa mukana myös vierasille. Pesässä on pohjalla pari kerrosta vanua pehmentämässä, ja laidoille on rullattu vanua, jonka kireyttä voi säädellä vauvan kasvun mukaan. Vauvapesän on periaatteessa tarkoitus halata käyttäjäänsä ja luoda hieman samanlainen ahdas ja turvallinen tunne kuin kohdussa asustellessa. Pesän koosta ja vauvan kasvuvauhdista riippuen vauva käyttää pesää elämänsä ensimmäiset 2-6 kuukautta.

Valmis vauvapesä nallukan kanssa.

Kuten sanoin, ompelin tämän jo vähän pääsiäisen jälkeen, mutta pääsin vasta tänä viikonloppuna luovuttamaan lahjan kälyn vauvajuhlissa eli "baby showerissa". Kirjoittelen vielä ennen juhannusta toisen postauksen neulomistani lahjoista, muistathan tulla lukemaan senkin!

Mutta nyt itse asiaan! Vauvapesää varten luin blogeista ompeluohjeita ja modausvinkkejä, vaikka ilmeisesti myös esimerkiksi Suuren käsityölehden jossain numerossa oli julkaistu kaava ja ohje pesän tekemiseen. En jaksanut etsiä kaavaa käsiini vaan piirsin kaavan blogeista löytyneen ohjeen mukaan. Käyttäjäkokemusten perusteella pidensin kaavaa noin 10 cm, jotta pesä menee lapselle hiukan pidemmän aikaa, mikäli maailmaan putkahtaa pitkä ja laiha lapsi. Pesää ei kuitenkaan kannata liikaa suurentaa, koska se menettää pesämäiset ominaisuutensa, mikäli laitoja ei pysty kiristämään riittävän ahtaiksi.

Vauvapesän kaava, jonka tein eri blogien neuvojen ja vinkkien perusteella. Laitojen leveys on 15 cm ja pituus keskikohdalla 85 cm. 

Monet olivat valinneet pesän materiaaliksi puuvillan, mutta itse kankaita hipelöidessäni tykästyin flanellin pehmeyteen. Flanellissa on mielestäni jotain ihanaa uneen houkuttelevaa rauhallisuutta, ja siksi valitsin sen. Puuvillainen pesä voi toki olla helpompi pitää puhtaana, mutta aika näyttää oliko flanelli myös toimiva vaihtoehto. Jään odottamaan käyttäjäkokemuksia!

Pesää varten tarvitsin metrin kangasta (ostin palana, joten sitä jäi hieman yli), 3 metriä 1cm paksuista vanua, 3 metriä kanttinauhaa, saman verran nyöriä, pari sirkkarengasta ja nyörinkiristäjän.

Pääasialliset materiaalit: pilkullinen flanelli, vanulevy, kanttinauha ja nyöri sekä nyörin kiristin. Sirkkarenkaat löytyivät myöhemmin kun kolppasin käsityölaatikoita pintaa syvemmältä.

Noudatin pesän teossa pääosin näitä ohjeita, mutta vilkuilin myös muiden blogien ohjeita yrittääkseni haalia talteen kaikki niksit ja tiedonjyväset pesäntekoa varten. Valitettavasti työvaihekuvia ei juurikaan ole, koska ompelin pesän ennen kuin päätin aloittaa blogin kirjoittamisen. 

Ompelu oli melko suoraviivaista. Ensin ommeltiin pitkä kaareva sauma, alaosa jäi tässä vaiheessa vielä auki. Sauma kannattaa silittää auki, minkä jälkeen sauman päälle tikataan vinonauha (päistä kannattaa kääntää 1-0,5 cm, jotta kujan päät ovat huolitellun näköisiä). Tämä toimii kiristysnyörin kujana, ja pujotin nyörin hakanaulalla jo tässä vaiheessa. Ajattelin, että pujotus voi olla hankalaa myöhemmin kun laidat on jo täytetty vanulla, eivätkä nyörin päät olleet juurikaan tiellä. Pohjaa varten leikkasin vanusta 4 sopivan kokoista, päästään pyöristettyä palasta, jotka neulasin kankaiden väliin. Tikkasin vanut paikalleen pitäen silmällä, että vielä tyhjien laitojen leveys pysyy tasaisesti 15 senttimetrissä.

Lisäys 4.9.2016
Käyttäjäkokemuksien perusteella ennen laitojen täyttöä tikkaisin vielä vanupohjan esim 10 cm x 10 cm ruutuihin.

Lisäys 28.9.2016
Näin netissä todella hienon idean pohjaan liittyen! Joku oli ommellut babynestiin irtopohjat. Pohja oli ommeltu ilman vanua ja vanu ommellaan irrallisiin saman kokoisiin irtopohjiin. Nehän voisi ommella eri kankaista ja kääntää eri päivinä eri päin. Ihan mieletön idea, miksen itse keksinyt tätä?

Lopun vanun rullasin rullaksi ja survoin laidalle (ei tullut mitattua, mutta olisiko palan koko ollut silmämääräisesti noin 2 x 1,5 m). Sain siis koko 3 m vanua käytettyä pesän tekemiseen, eikä hukkapaloja jäänyt ollenkaan. Mielestäni pesän laidat jäivät siitä huolimatta miellyttävän pehmeiksi, joten liikaa vanua ei tullut käytettyä. Enempää tosin ei mielestäni olisi kannattanut laittaakaan, joten homma meni tältä osin ihan tasan! Ompelin käsin löysillä pistoilla vanun rullaksi, jotta sen paikalleen asettaminen olisi helpompaa ja myös jotta laitojen paksuus pysyisi kauttaaltaan mahdollisimman tasaisena.

Suunnitelma ja valmistelevat toimenpiteet olivat hyviä, mutta kyllä vanun survominen oli vauvapesän teon turhauttavin vaihe. Onneksi siitäkin selvittiin vain pienellä repeämällä nurjalla puolella, jonka yritin mahdollisimman siististi paikata käsin. Tässä vaiheessa olin tosiaan jo saanut vanut paikalleen, joten todellakaan ei käynyt mielessäkään ottaa vanuja pois, jotta saisin paikan korjattua ompelukoneella. Uskallan antaa tälle repeämäkohdalle Kikun elinikäisen paikkaustakuun, joten luottoni paikan pysyvyyteen on korkealla :)

Seuraava vaihe olikin hieman haastava pienelle ompelukoneelleni, joka on tavallista konetta pienempi ja kevyempi - sen valttia ovat helppo liikuteltavuus ja yksinkertaisuus, ja paksujen kohtien ompelussa kaipaan aina pfaffin teollisuusompelukonettani, joka pölyttyy varastoituna äidin nurkissa toisella paikkakunnalla. Kävisin sen heti hakemassa mikäli jostain saisi bensakustannuksilla pakettiauton lainaan vuorokaudeksi. Vielä en ole siipan kanssa neuvotellut mihin kone laitettaisiin, mutta eiköhän sillekin paikka kotoa löytyisi!

Vauvapesän ompeluun palatakseni (höpötätiys ottaa toisinaan minusta vallan, eikä side tracked riitä kuvaamaan tilannetta...), tähän asti aukinaiseksi jätetty alareuna ommeltiin yhteen ja huoliteltiin vinonauhalla. Yritin parhaani mukaan puskea laitojen täytteitä sivummalle, jotta vanut eivät painaisi paininjalkaa ja vetäisi ommelta sivuun. Melkoinen tahtojen taistelu käytiin keittiön pöydän ääressä tuona päivänä, ja selviydyin voittajaksi. Kanttauksesta tuli ihan siisti vaikka päälitikkaus ei kerralla mennytkään alusta loppuun tyydyttävästi. Ompelin myös kanttinauhan ensin toisesta laidastaan nurjalle, ja käänsin sen jälkeen oikealle puolelle päältä tikkausta varten riskien minimointia varten.

Jäljellä oli oikeastaan enää sirkkojen lisääminen pohjan alareunalle kohtaan, jossa laitojen päät kohtaavat. Pujotin nyörin renkaiden läpi, lisäsin kiristimen ja ihastelin lopputulosta! Näin eri blogeista, että jotkut olivat lisänneet pitsinauhan sivuille kanttinauhan alapuolelle, ja mietin, että jos tekisin työn uudestaan, se voisi olla kiva lisä. Muuten olen työhön varsin tyytyväinen ja värimaailmakin puhuttelee minua suuresti (toivottavasti myös tulevia vanhempia).

Koska kangasta jäi vielä runsaasti yli, päätin tehdä vielä nallukan. Etsin netistä sopivia ohjeita ja kaavoja, ja lopulta toteutin nallukan näillä ohjeilla. Nallen teko oli melko suoraviivaista, mutta siitä tuli vähän hassun mallinen, eikä todennäköisesti kestä leikkimistä. Koriste siis, mutta ajatushan on tärkein, eikö?

Nallukka. Toisin kuin ohjeessa, ompelin myös silmät langalla. Lisäsin myös rusetin kaulaan.

 Loppuun vielä muutama kuva valmiista babynestistä eri suunnista.

Vauvapesästä tuli sittenkin hieman lastikkomainen, vaikka kuinka yritin muotoilla päätyä pyöreäksi. Tässä näkyvät narutkin, joita kiristämällä pesän kokoa voi muuttaa lapsen kasvun mukaan.

Päältä katsottuna. Pesää ei ole tässä vielä kiristetty pienimpään kokoonsa.