torstai 23. helmikuuta 2017

Nyplätty onnittelukortti hääparille

Olen innostunut tekemään onnittelukortteja nypläten, koska ne ovat useimmiten pieniä ja sieviä projekteja, jotka valmistuvat nopeasti. Ystäväni hääpäivää halusin muistaa uniikilla kortilla ja nypläyksen opettajani löysi kivan ja yksinkertaisen mallin, jossa on kaksi sydäntä toisissaan kiinni. Tein pieniä muokkauksia malliin ja sen sijaan, että molemmat sydämet nyplätään samaan aikaan, tein sydämet erikseen ja ompelin ne korttiin paikalleen toisiinsa linkitettyinä. Omalla tavalla tehtynä käytin neljää paria ja lanka oli samaa kuin aikaisemmin tekemässäni liinassa eli luonnonvalkoinen Suomen Lanka Oy:n Pella 70. Mallissa käytetään vain liinalyöntiä, ja onnistuinkin aloittamaan ja päättelemään työn ihan itse! Voin sanoa, että se on jo omanlaisensa saavutus.


Onnittelin vastanaineita (no hääthän olivat jo viime syksynä, mutta oli tarkoitus saada kortti annettua jo aikaisemmin) nyplätyin sydämin koristellulla kortilla.


Ompelin sydämet harmaaseen kaksiosaiseen korttipohjaan kiinni käsin. Tein ensin mynsterin mukaan reiät pahviin ja vein silmäneulalla ylimääräiset langat toiselle puolelle. Pitkät langat riittivät hyvin kuvion kiinnittämiseen. Lopuksi liimasin kortin osat yhteen ja annoin kuivua. Jälkikäteen tuli mieleen, että korttiahan olisi voinut somistaa vielä satiininauhalla tai vaikka nyplätyllä nauhallakin, mutta yksinkertainenkin voi olla kaunista, eikös?

Lisäsin apuneulat sydämen kärkeen, jotta langat pysyisivät paikoillaan kiristettäessä. 

Ensimmäinen sydän valmis, aloitin toisen heti perään. 

Kortin taakse löysin sisäistä maantieteilijääni puhuttelevan runon internetin syövereistä:

”Kaksi pientä puroa aikoinaan
lähti matkaan kulkemaan,
iän myötä purot varttui, vahvistui;
kokemuksia ja rikkauksia varsilta mukaan tarttui.
Tänään löysivät purot yhteiseen uomaan,
onnea ja rakkautta molemmille tuomaan.”

lauantai 14. tammikuuta 2017

Arkivaatteita eri-ikäisille lapsille

Ystävien ja sukulaisten lapset saivat joulupaketteina yhtäkkisen ompeluinnostukseni hedelmiä. Ompeluinnostuksen kipinä kyti kun selailin lasten kaavalehtiä etsiessäni veljenpojalleni sopivia kaavoja. Monen mallin kohdalla ajattelin, että "näyttääpä hauskalta vaatteelta, ja että tämä sopisi hyvin ystävän tai sukulaisen vauvalle". Yritin aina löytää mallin, jossa oli jokin pieni juju tai hauska yksityiskohta. Pääasiassa selasin muutaman vuoden vanhoja Ottobre kids -lehtiä, jotka olin lainannut kirjastosta. Kun sain veljenpoikani vaatteet hyvissä ajoin valmiiksi, innostuin tekemään lisää kaavoja ja unelmoimaan kankaista, joista nämä luomukset toteuttaisin...

Seuraava askel (ja toisinaan mielestäni se vaikein, etenkin jos on jo saanut päähänpinttymän siitä, millaista kangasta sen tulisi olla) oli löytää kivat kankaat vaatteita varten, ja ostin Eurokankaasta tyttöjen paitoja varten Liisa ihmemaassa -aiheista kangasta ja legginssejä varten puna-valkoraidallista ja purppuran väristä trikoota. Poikia varten löysin vihreä-harmaaraidallista sekä ihanaa metsän eläimet -aiheista trikoota. Housut tein harmaasta ja mustasta college-kankaasta. Alkujaan aikomukseni oli tehdä paidat metsäneläin-trikoosta ja legginssit raidallisesta trikoosta, mutta kaavalehtiä selatessani kävi selväksi, että pienet pojat eivät ikinä käytä legginssejä vaan vain ja ainoastaan collegehousuja. Yhtään pojille tehtyä legginssimallia en nimittäin löytänyt (vaikka pläräsin läpi parikymmentä lehteä), mutta sen sijaan löysin kaavat sympaattiseen raitapaitaan ja kivoihin collegehousuihin samasta lehdestä. Olin kuitenkin ostanut kankaat jo ennen mallien valitsemista ja kaavojen piirtämistä kun olin käymässä Turussa joulukuun alussa. En tietenkään saanut kaikkia kankaita valittua yhdellä kertaa vaan kaiken saamiseksi sain käydä viikon verran varmaan joka päivä hakemassa jotain edellisellä kerralla unohtunutta.

Pääsääntöisesti noudatin aina mallien omia ompeluohjeita, mutta erityisesti resorien kanssa saatoin tehdä omia ratkaisuja. Tasosaumurin puutteessa ompelin resorit ensin rinkulaksi ja yhdistin sitten trikooseen.

6-vuotias siskontyttöni sai pitkän kietaisumallisen tunikan ja 3/4-legginssit, joiden lahkeissa on tampit. Tunikassa on pienet koristetaskut, joista pilkottaa raidallinen kangas ja vyötäröllä on myös tehosteraidat. Molemmat ovat koossa 122. En ollut pitkään aikaan huolitellut kaula-aukkoja tai muuta resorisuikaleilla, joten kaula-aukko saattoi hieman jäädä lörpöttämään. Ehkä se siitä palautuu parin pesun jälkeen - jos ei niin teen siihen jonkin pienen pikafiksauksen neulalla ja langalla. Vaatteet olivat vielä hieman isot, mutta mielummin niin kuin että olisivat liian pienet. Toivottavasti pääsevät kesällä käyttöön.

Legginssien kaava on Ottobre kids -lehdestä 4/2012 ja malli on 15B.

Tunikan kaava on Ottobre kids -lehdestä 4/2013 ja malli on 14A.

Keväinen setti 6-vuotiaalle tytölle: raidalliset legginssit ja kietaisumallinen tunika koossa 122.

3,5-vuotias siskonpoikani ja 1,5-vuotias ystäväni poika saivat raglanhihaiset raitapaidat ja collegehousut kossa 104 ja 92. Paidoissa on nappilistat ja kyynärpääpaikat, ja housujen taakse ompelin koristeeksi taskun. Toisen taskun koristelin etunimen ensimmäisellä kirjaimella. Pienemmät collegehousut puolestaan saivat taakse mustaa collegekangasta ja mustat resorit (hieman hevirokkimeinikiä, oujeeeeeah!). Paidan kohdalla kaula-aukon avonaisuus jäi mietityttämään, mutta sovittajaa ei ollut paikalla, joten tein kaavan ja ohjeen mukaan. Myös kuminauhan pituus on arvio, mutta toivottavasti ei ole liian kireä.

Paidan kaava on Ottobre Kids -lehdestä 6/2014 ja malli on 13.

Housujen kaava on samasta lehdestä kuin paidan ja malli on 11.

Siskonpoikani joulupaketista paljastui arkivaatteiksi collegehousut ja raitapaita koossa 104. Näillä on hyvä riehua kerhossa!

Ystäväni 1,5-vuotias poika tykästyi kyynärpääpaikassa olevaan mäyrään. Kiva, että setti kelpasi, vaikka vielä onkin ihan hiukan iso (koko 92).

Sukulaiseni 1-vuotiaalle tytölle ja ystäväni puolivuotiaalle tytölle tein paidat ja röyhelöpyllypöksyt. Näistä pöksyistä tuli kyllä kertaheitolla suosikki, joten näitä teen jatkossakin! Pitkähihainen paita on samanlainen ja samankokoinen kuin tein veljenpojalleni hiljattain (klik klik). Kuten paita, myös raidalliset röyhelöpyllypöksyt ovat kokoa 74, ja tein niihin ohjeen mukaan kuminauhavyötärön ja lahkeet samasta trikoosta. Purppuran väriset röyhelöpyllyt ovat koossa 86 ja niihin tein yhden ylimääräisen röyhelön (yhteensä 5) sekä laitoin resorit niin vyötärölle kuin lahkeisiinkin. Lyhythihainen paita on myös koko 86 ja mallin valitsin ihanien rypytettyjen hihojen takia.

Röyhelöpyllypöksyjen kaava on Ottobre kids-lehdestä 1/2012 ja mallin numero 2B.

Venepääntiepaidan kaava on Suuresta käsityölehdestä 4/2003 ja mallin numero 10.

Lyhythihaisen paidan kaava on Ottobre kids-lehdestä 3/2014 ja malli on 3B.



Ystäväni puolivuotias tytär voi hyvin harjoitella konttaamista näissä vaatteissa! Tuleeko kenellekään muulle mieleen pöksyistä jäätelö? Kesää odotellessa...

Vuoden ikäisen sukulaistytön äiti ihastui röyhelöpyllypöksyihin ja paitakin sopi hyvin käyttäjälleen. Nämä koossa 86.

Nyt laitoin ompelukoneet hetkeksi takaisin kaappiin. Toivottavasti ne eivät siellä liian pitkään viihdy vaan ompeluinspis ja ihania kankaita ilmaantuu taas kevään aikana monipuolistamaan arkeani.





keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Alpakkavillaliivi koossa 74

Ostin keväällä muutaman kerän Dropsin Alpaca-lankaa, koska kerien herkullisen sininen väri käski minua kartuttamaan luottokorttilaskuani. Tuolloin minulla ei vielä ollut mitään tietoa siitä, mitä langasta tekisin, mutta joulun lähestyessä sainkin inspiraation neuloa uudelle veljenpojalleni langasta villaliivin joululahjaksi. Etsin käsityölehdistä kivaa ohjetta, mutta lopulta päädyin soveltamaan itse (näinhän siinä aika usein käy, eikös?). Ostin bodyn, jossa oli "kauluspaita" ja rusetti, ja mallailin liivin bodyn ympärille. Tällainen siitä tuli, niinpal kauhia hiano!

Alpakkalangasta neulottu liivi koossa 74

Tein liivin melkein loppuun asti kaksi kertaa, mutta mittanauhan ja kokotaulukon kanssa pähkäillessäni jouduin toteamaan, että tulee auttamatta liian pieni! Kolmannella kerralla leveyttä oli tarpeeksi ja uskalsin katkaista langat. Toisen ja kolmannen yrityksen välissä tosiaan ostin mallina toimineen bodyn, jottei tarvitse kokeilla neljännen kerran onnea. Kokeilemalla löysin riittävän määrän silmukoita työhön, 168, eli 42/puikko. Tämä määrä oli käsialallani sopiva koon 74 bodyn ympärille neulottuna. Mikäli haluaisi neuloa eri kokoisen liivin, kannattaisi tehdä mallitilkku ja mitata kuinka monta silmukkaa tulee 10 cm matkalle ja lisätä tai vähentää sen mukaan. Neulepinta on niin joustava, että se venyisi äärimmillään varmaan kaksinkertaiseksi.

Aloitin *1o, 1n*- resorilla 10 rivin verran, josta tuli korkeutta 2 cm. Käytin 2 mm puikkoja koko työhön. Pyöröpuikko olisi ollut todella kätevä, mutten löytänyt mistään 2 mm kokoisia, joten tyydyin veistelemään viinipullon korkista stopparit Karbonzieni päihin. Hätä keinot keksii ja hyvin toimi!

Liivi on neulottu pyörönä kuin putkisukka, eli rivi koostuu neljän oikean ja neljän nurjan silmukan vuorottelusta samalla rivillä, ja joka neljäs rivi silmukat siirtyvät kaksi askelta vasemmalle. Tein alle rivin ensimmäiset 16 silmukkaa ja ensimmäiset 12 riviä käsittävän esimerkin, jossa x on nurja silmukka ja o on oikea silmukka. 13. rivi alkaisi kahdella oikella, jatkuisi neljällä nurjalla, neljällä oikealla ja, neljällä nurjalla ja kahdella oikealla. Tästä muodostuu hauska ja hyvin joustava neulepinta.

Liivin kuviossa kahdeksan silmukan mallikerta on helposti omaksuttu. x on nurja silmukka ja o on oikea silmukka (tai miksei toisinpäin jos niin haluat). Neljän oikean ja neljän nurjan silmukan mallikerta siirtyy neljän kerroksen välein askeleen vasemmalle.

Jatkoin samaa pintaa pyörönä (koska olen tietyissä asioissa todella laiska ja erityisesti vihaan valmiiden palasten yhdistämistä toisiinsa) kunnes kappaleen korkeus oli noin 20 cm. Neuloin ensin takakappaleen tasona loppuun ja etupuolen silmukat jäivät puikoille odottamaan vuoroaan. Kavensin ylivetokavennuksena ensin kainalossa 5 silmukkaa kerralla ja jatkoin mallikertaa toiseen päähän asti. Kääntyessäni päättelin samoin 5 silmukkaa ja jatkoin toiselle puolelle neulepintaa toistaen. Tästä eteenpäin kavensin kummassakin päässä rivin alussa yhden silmukan, kunnes olin kaventanut yhteensä 10 silmukkaa kummastakin kainalosta (puikolla 32 silmukkaa). Samalla täytyi pitää tarkkaan silmällä neulepinnan jatkuvuutta. Tämän jälkeen kavensin puolet harvemmin eli käytännössä aina mallikerran siirtyessa vasemmalle (joka neljännellä edestakaisella kerroksella) vielä neljä kertaa. Nyt molemmista kainaloista on kavennettu 14 silmukkaa ja jatkoin näillä silmukoilla kunnes saavutin bodyn olkasauman + pieni yhdistämisvara, muutaman mallikerran verran.  Päättelin kaikki silmukat kerrallaan, katkaisin langan ja vedin langan viimeisestä silmukasta läpi.

Tässä vaiheessa paljastankin liivin ainoan virheen, jota en lähtenyt enää korjaamaan. En tullut ajatelleeksi, että kuvion jatkuvuuden kannalta viimeiseksi riviksi ennen päättelyä täytyy neuloa vielä uusi rivi silmukoiden siirroilla. Mikäli näin ei muista tehdä (kuten en muistanutkaan), eivät edellisen neljän rivin silmukat taitu kuvion mukaisesti mutkalle vaan nököttävät suorina. Huomasin virheeni vasta siinä vaiheessa, kun olin jo poimimassa silmukoita resoria varten, enkä enää jaksanut lähteä sitä korjaamaan. Toivon, ettei kukaan sitä sieltä huomaa.

Alpakkavillaliivin korkeus oli noin 20 cm aloittaessani etu- ja takakappaleiden kavennukset ja kaula-aukon v:n

Liivin takakappaleessa kavennettiin kummastakin kainaloista 14 silmukkaa.

Etukappaleen kainalon kavennukset tein samoin kuin takakappaleen. Ensin neuloin etukappaleen toisen puolen ylös asti ja sitten vasta on toisen puolen vuoro. V-kaula-aukkoa varten kavensin joka toisella kerroksella myös keskeltä yhden silmukan. Kun kainaloaukossa aloitettiin kavennukset joka neljännellä kerroksella, harvensin myös kaula-aukon kavennukset samaan tahtiin. Lopulta olkapäällä oli vain kymmenkunta silmukkaa, jotka päättelin kuten takakappaleenkin. Tein toisen puolen etukappaleen samoin.

Sanottakoon vielä, että mallailin kavennukset bodyn hihojen saumoihin sopivaksi ja toisen bodyn kanssa tehtynä kavennukset voi olla järkevää tehdä toisin. Kokeilemalla löytyy istuvin ratkaisu.

Villaliivin etukappalekin on tullut valmiiksi v-kaula-aukon ja kainaloiden kavennusten jälkeen. 

Ompelin käsin olkasaumat yhteen ja mietin itsekseni, että liivihän näyttää näinkin todella hyvältä. Melkein jätin liivin tällaiseksi, koska tiesin mikä ilo ja riemu on tiedossa kun seuraavassa vaiheessa poimitaan kädenteiltä ja kaula-aukosta riittävä määrä silmukoita puikoille ja neulotaan resori. En muista paljonko poimin silmukoita kädenteiltä tai kaula-aukosta, mutta pyrin ottamaan mahdollisimman paljon, jotta resori ei vahingossakaan kiristäisi. Kädenteiden 8 kerroksen *1o, 1n*-resorin neuloin pyörönä, mutta pääntien resorin tasona (sekin 8 kerrosta). Jotta v:n tyveen ei muodostuis aaltoilua, kavensin joka kerroksen alussa yhden silmukan kummassakin päässä. V:n tyveen muodostui kaksi hieman suunnikkaan mallista resorin päätä, jotka molemmat kiinnitin siististi käsin ommellen vastakkaisen resorin saumoihin. V:n pohjukkaan muodostui näin kaksinkertainen resori.

Kädenteiden resorit ovat jo valmiina ja vain kaula-aukko odottaa viimeistelijäänsä.

Lopuksi viimeistelin langanpätkät piiloon ja höyryttelin liiviä. Niin monen purkamiskerran jälkeen liivi oli vihdoin valmis ja oman aikani hymy huulilla ihailin omaa tuotostani. Olen varsin tyytyväinen lopputulokseen ja toivon mukaan saajakin tykkää. Tai no hän olisi varmasti mielummin ottanut joululahjaksi jonkun ääniä pitävän rekkalelun, mutta toivon mukaan hänen vanhempansa tykkäävät.

Vielä kuva valmiista liivistä edestä ja takaa! 



keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Nuoren herran tyylikäs mallisto koossa 74

Posti toi minulle palan resoria ja kaksi noin metrin kangaspalaa, sekä toiveen veljeltäni ja hänen vaimoltaan saada niistä heidän puolivuotiaalle pojalleen vaatteita. En ollut vähään aikaan ommellut joustavia kankaita, ja saumurikin kaipasi hieman huolenpitoa ennen operaatioon ryhtymistä. Toiveena oli paita ja housut, pari kuolalappua, hupullinen haalari ja lelujen säilytyspussukka. Kaavat löysin omista Suurista käsityölehdistä, kirjastosta lainatuista Ottobre Kids -lehdistä ja netistä.

Ensimmäinen kangas, mustavalkoinen oransseilla väriläiskillä, oli trikoota ja tein siitä lopulta paidan ja housut, myssyn, kaksi kuolalappua ja lelujensäilytyspussukan. Toinen kangas, keltainen mustilla kuvioilla ja punaisilla tehosteilla, oli paksua neulosta, jonka taustan tummuus aiheutti ensin harmaita hiuksia. Onneksi kaapista kuitenkin löytyi riittävästi ruskeita lankarullia, jottei tarvinnut mustalla tai valkoisella saumuroida - haalarin hupun sisäsaumat olisivat paistaneet puolen kilometrin päähän. Pesin kankaat koneessa 40 asteessa ennen leikkaamista. Totesin ommellessani, että on vaikeaa tietää tuleeko vaatteista sopivan kokoisia kun ei ole sovitusmallia mailla halmeilla, eikä oikeastaan minkäänlaista käsitystä lapsosen koosta. On siis vain luotettava siihen, että hyvää tulee sovittamattakin, ja että ehkä tällä kertaa täytyy malttaa olla sen kummemmin sooloilematta.

Alle olen listannut kuvien kera tämänkertaisen malliston vaatteet ja mistä löydät kaavat, mikäli haluat itse hyödyntää samaa kaavaa. Olen noudattanut mallien ompeluohjeita.

Housujen kaava löytyy Ottobre Kids 3/2013 ja mallin numero 4.

Paidan kaava on Suuresta käsityölehdestä 4/2003 ja mallin numero 10.

Ottobren ja Suuren käsityölehden ohjeilla tehdyt paita ja housut saivat iloiset tehosteet oranssista kanttinauhasta ja resorista

Myssyn kaava löytyi Ottobre kids 6/2014 ja malli numero 3. Tein myssyn sisäpuolen pallokuosista. Myssyn narujen kääntämisessä meinasi mennä iankaikkisuus - miksi ihmeessä mulla ei ole jotain hilavitkutinta, jolla kapeiden nauhojen kääntämistä voisi helpottaa? Tarvetta olisi ollut!

Oranssissa teemassa pysyäkseni ostin oranssia pallokuosia ja vuorasin tämän sievän myssyn sillä.

Kuolalapun ohjeen löysin googlettelemalla Sannan blogista. Ompelin kaikki kolme pussiin ja tikkasin reunoja pitkin. Ensimmäiseen kokeilin pyöristettyjä reunoja taakse ihan vain kokeillakseni. Yhteen ompelin käsin pienet nepit kiinnitysmekanismiksi ja kaksi saivat kiinnityksekseen leveää tarranauhaa.

Kuolalappuja kolmin kappalein! Kahteen tein tarranauhakiinnityksen ja yhteen ompelin pienet nepit. Nyt kelpaa hampaita tehdä!


Lelujen järjestyksessä pitoa varten ompelin "omasta päästä" pussukan, jossa on kiristysnauhat. Pussukan mitat ovat noin 30cm x 60 cm, joten sinne mahtuu pikkuautoa poikineen. Kiristysnauhojen kujaan käytin samaa kanttinauhaa kuin paidan pääntien huolitteluun. Pyöristin myös pohjan saumoja hieman, jottei se näyttäisi niin laatikkomaiselta.

Lopusta kankaasta tein kätevän lelujen säilytyspussukan. 
Lähempi kuva pussin suuaukosta. Tein riittävän korkean taitoksen, jotta pussukka näyttää siistiltä myös sisäänpäin katsottuna.

Keltaisesta neuloksesta tehty kuolalappu jo vilahtikin aikaisemmassa kuvassa, mutta tein neuloksesta vielä hupullisen vinovetoketjulla varustellun haalarin ja lippapipon.

Haalarin kaava löytyi Ottobre Kids 4/2012 malli 5 ja lippapipo on Noshin ilmaiskaava koossa S. Lippapipon tein vuorittomana, koska neulos oli huomattavasti paksumpaa kuin trikoo, jolle kaava oli tarkoitettu. Lipan sisälle löysin laatikoistani astetta paksumpaa askarteluhuopaa, ja hyvin pysyy lippa suorassa. Harkintaan jäi, pitäisikö pipoon tehdä vielä kirkkaan punainen tupsu! Sen voi onneksi lisätä myöhemminkin.

Hupullinen haalari vinovetoketjulla on tällä hetkellä huippumuodikas. En ollut riittävän rohkea laittamaan punaisia resoreita kun pelkäsin, että tulee liian räikeä. Lippis näkyy myös kuvassa.

Lippiksen sivuprofiili.
Lippiksen sisäpuoli. Ohjeen mukaan lippis olisi ommeltu vuorillisena ja pussiin, mutta kangas oli sen verran raskasta neulosta, että ajattelin paremmaksi tehdä vuorittamattoman. Lisäsin muutaman sentin lipareen sisäpuolelle, jotta saan siististi tikattua lakin ympäri.

Tällaisia tällä kertaa tuli surautettua! Kyllä nyt on poika keväällä tyylikäs, kun kasvaa vaatteisiin sisälle, ja sitten voinkin taas ommella uusia vaatteita seuraavassa koossa.





keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Helmityönä avainnauha

Aloitin syksyllä kansalaisopistossa helmityöt, joiden kokeiluun sain kimmokkeen siitä, kun nypläyksen opettajani harrasti helmitöitä. Liikuin viime vuonna nypläyskurssille hänen kyydillään Laihialle, ja Laihian helmityöryhmä kokoontui samaan aikaan viereisessä huoneessa. Joskus meidän kurssimme loputtua kävi opettajani ostamassa uusia helmiä naapurista ja näin samalla mitä ihanuuksia siellä tehtiinkään! Oli pakko päästä kokeilemaan ja kun syksyllä kursseille ilmoittautuminen avautui, sain itselleni paikan perjantai-illan ryhmästä, joka ikävä kyllä kokoontuu vain joka toinen viikko. Mutta olen päässyt hyvin alkuun ja pystyn aina jatkamaan kesken jääneitä töitä kotona, kunhan vain olen ensin oppinut mallin.

Ihastuin kovasti helmitöitä pitävän opettajan avainnauhaan ja tein itselleni samanlaisen. Nauha muodostuu pääasiassa peräkkäisistä vihreistä soikioista, joiden keskellä on kokoa isompi harmaa helmi. Käytin vihreitä 9-kokoisia ja harmaita 8-kokoisia siemenhelmiä pisaran muodossa pujoteltavan kuvion perustana. Näiden väliin tuli koristeeksi epäsäännöllisin välimatkoin hieman isompia harmaita helmiä.

Siemenhelmistä ja muotohelmistä tehty valmis avainnauha on pituudeltaan yhteensä noin 115 cm.

Helmet pujotetaan helmilankaan, johon ensin laitetaan stopparihelmi pitämään muita helmiä paikallaan. Aloituksessa langalle pujotetaan ensin 7 vihreää helmeä, jonka jälkeen pujotetaan harmaa helmi. Nyt neula viedään kahden ensimmäisen (poislukien stopparihelmi, tietysti) läpi oikealta vasemmalle ja otetaan langalle kolme vihreää helmeä. Seuraavaksi pujotetaan neula harmaan siemenhelmen oikealla puolella olevien kahden helmen läpi. Aloitussoikio on nyt valmis. Langalla on nyt jo valmiiksi kaksi siemenhelmeä, joten jatkossa lisätään 5 vihreää helmeä ja yksi harmaa, vedetään lanka kahden näitä edeltävän helmen läpi oikealta vasemmalle, lisätään kolme helmeä ja vedetään nyt harmaan siemenhelmen oikealla puolella olevien kahden helmen läpi vasemmalta oikealle. Seuraava soikio on valmis. Lisätään taas 5 vihreää helmeä ja yksi harmaa... Kaavio selkeyttäisi paljon, katson josko saisin piirrettyä tähän piakkoin sellaisen. Oikeasti malli on todella helppo omaksua.

Epäsäännöllisin väliajoin lisäsin harmaan muotohelmen kahden harmaan välissä, ja muotohelmen kohdalla ketjua vahvistettiin pujottelemalla lanka takaisin ympäri edellisestä soikiosta ennen jatkamista eteenpäin normaalisti. Niskan kohdalle en laittanut muotohelmiä vaan tein pitkän pätkän soikioita.

Arvioisin, että nauhan tekemiseen meni lopulta ehkä 4-5 tuntia.

Vasemmalla stopparihelmi, jonka jälkeen pujotetaan mallin mukaan. Työ etenee vasemmalta oikealle - yläkaaren kautta keskelle (menosuunta vasen) ja keskeltä alakaaren kautta takaisin keskelle (menosuunta oikea).


Kun ketju oli riittävän pitkä, lopulta noin 112 cm, lisäsin molempiin päihin papukaijalukot, jotka voi kiinnittää avainlenkkiin. Helmilanka pääteltiin papukaijalukkojen pidikkeiden sisään. Pari viikkoa sitten pidin papukaijalukkoja toisissaan kiinni ja ulkoilutin avainnauhaa kaulakoruna yksissä juhlissa. Mikäli, kuten olen suunnitellut, teen toisen samanlaisen kaulakoruksi, jätän papukaijalukot pois ja yhdistän päät ompelemalla. 

Nyt kelpaa prameilla töissä :) 

Halusin pitkän avainnauhan, jotta sitä ei tarvitse ottaa pois kaulasta joka kerta kun näyttää kulkuläpyskää ovelle. Olen oikein tyytyväinen! 

tiistai 15. marraskuuta 2016

Ihanat Lise-Loten pitsisukat ja -tumput

Ristiäis- ja nimenantolahjojen viimeisenä osana ihastuttavat Lise-Loten sukat ja tumput! Pitsikuvion koristeellisuus sopii hyvin juhlaan ja monimutkaisen näköisestä pinnastaan huolimatta pitsikuvio on helppo tehdä. Sukkien ohjeen löydät Kardemumman talo -blogista tai ravelrystä. Yleensä teen melko paljon omia muokkauksia ohjeisiin, mutta nämä sukat toteutin melkein sellaisenaan. Korotin vain varren kuuden mallikerran korkuiseksi ja tein kantapään sillä tyylillä, johon olen itse tottunut (katso linkeistä alkuperäinen ohje). Tumput tein lähes samalla tavalla kuin sukat, mutta jätin vain kantapään tekemättä. Lankana käytin Dropsin baby merinoa ja 2,5 puikkoja. Ohjeen mukaan tehtynä sukka on jalan pituudesta riippuen sopiva ehkä 3-4 kk ikäisestä vauvasta eteenpäin. Vastasyntyneelle jos tekisin tätä sukkamallia, tekisin 8 silmukkaa/puikko kymmenen sijaan, ja aloittaisin kärkikavennukset kun jalkaosan pituus on 8 cm.

Neulepinta on mielestäni todella kaunista, ja siitä sopisi hyvin tehdä esimerkiksi villatakkeja tai boleroita. Täytyy vain muistaa luoda neljällä jaollinen määrä silmukoita.

Lise-Loten ihanat pitsisukat ja -tumput sopivat hyvin ristiäis- tai nimenantolahjaksi.

SUKAT

Loin 40 silmukkaa kaksinkertaisille puikoille ja jaoin ne neljälle puikolle. Vaihdoin taas ensimmäisen ja viimeisen silmukan paikkaa, ja ensimmäisen kerroksen lopussa nostin hieman venyneen silmukan muodostaman hännän puikolle ja neuloin ne yhteen (toisille sitä ei ilmeisesti muodostu, mutta itselläni ainakin viimeisten silmukoiden väliin jää pitkä häntä). Toinen tapa siistiä aloituskohtaa on luoda yksi ylimääräinen silmukka, joka neulotaan viimeisen puikon lopussa seuraavan kerroksen ensimmäisen silmukan kanssa yhteen. Jättäisin ensimmäiselle puikolle 11 ja siirtäisin kierroksen lopussa ylimääräisen silmukan viimeiselle puikolle ja neuloisin silmukat yhteen.

Ennen pitsineuleen aloitusta neulotaan 5 kerrosta resoria *1o, 1n*.

Pitsineule muodostuu seuraavan neljän rivin toistosta:

Rivit 1 - 3: *3o, 1n*. Toista koko rivi.
Rivi 4: *Ota langankierto puikolle, nosta seuraava silmukka neulomatta, neulo kaksi seuraavaa silmukkaa oikein yhteen, nosta neulomatta nostettu silmukka nykyisen silmukan yli, neulo yksi nurin*

Toista näitä neljää kerrosta haluamasi määrä, alkuperäisessä ohjeessa on tehty neljä mallikertaa ja itse tein kuusi mallikertaa.

Sukan varsi jatkuu 10 riviä *1o, 1n* -resorilla, jonka jälkeen aloitetaan kantapää. Ensimmäisen puikon silmukat neulotaan neljännelle puikolle ja aloitetaan kantalapun teko. Kantalapun voisi toteuttaa esimerkiksi vahvistettuna (kuten esimerkiksi täällä olen tehnyt), mutta näihin sukkiin olen tehnyt sileän kantapään. Neulo 10 riviä sileää neuletta + viimeiseksi nurja, jonka jälkeen aloita kavennukset. Neulo 13 oikein, tee ylivetokavennus, käänny. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 6 nurjaa ja neulo 2 yhteen nurin, käänny. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo 6 oikein, tee ylivetokavennus. Jatka kavennuksia molemmissa päissä kunnes puikoilla on enää 8 silmukkaa. Keskiosan silmukat pysyvät koko ajan samoina ja kavennukset tapahtuvat sivuilta.

Nosta kantalapun sivuista 8 silmukkaa ja neulo kerros sileää. Neulo ensimmäiseltä puikolta 4 silmukkaa neljännelle puikolle, jotta molemmissa on yhtä paljon silmukoita (yht. 12 silmukkaa/puikko). Kavenna joka kerroksella ensimmäisen puikon lopusta neulomalla kaksi oikein yhteen ja neljännen puikon alusta ylivetokavennuksella, kunnes jokaisella puikolla on 8 silmukkaa.

Jatka sileää neuletta 20 kerroksen ajan ja aloita kärkikavennukset sädekavennuksina.

*Neulo 3 oikein, neulo kaksi oikein yhteen*. Toista koko rivi.
Neulo seuraavat 3 riviä sileää
*Neulo 2 oikein, neulo kaksi oikein yhteen*. Toista koko rivi.
Neulo seuraavat 2 riviä sileää
*Neulo 1 oikein, neulo kaksi oikein yhteen*. Toista koko rivi
Neulo rivi sileää.
*Neulo kaksi oikein yhteen*. Toista koko rivi.
Katkaise lanka ja päättele sukka vetämällä lanka jäljellä olevien silmukoiden läpi ja ompelemalla häntä piiloon.

Tee toinen sukka samoin.

TUMPUT

Tee tumppujen varret sukan ohjeella kantapäähän asti. Sukista poiketen tein tumppujen varteen vain 4 mallikertaa pitsiä. Jätä kantapää välistä ja jatka pitkän resorin jälkeen sileää neuletta makusi mukaan 15-20 riviä, ja aloita kavennukset sädekavennuksin kuten sukassa. Nauhakavennuksen ohje löytyy aikaisemmasta blogistani. Päättele tumput ja ihastele lopputulosta!

Siipan sukulaistyttö sai lokakuussa ristiäislahjaksi Lise-Loten sukkien ja tumppujen lisäksi unirievun ja nyplätyn onnittelukortin.

Ystäväni tyttärelle syyskuussa tekemäni nimenantolahja sisälsi unirievun ja pitsisukat ja -tumput

maanantai 31. lokakuuta 2016

Ristiäislahjaksi virkattu uniriepu

Monen muun tavoin minäkin innostuin virkkaamaan uniriepuja Janitan kätösistä -blogin ohjetta mukaillen. Uniriepu on tähden mallinen ja sen keskelle on kiinnitetty suloinen pupu. Tein kolme eri väristä ristiäis- ja nimenantolahjaksi. Toivottavasti olivat mieluisia lahjoja ja palvelevat pitkään unikavereina.

Ristiäislahjaksi virkkaamani tähden muotoinen uniriepu.

Virkkasin unirievut Novitan Miami-langasta, jonka valmistus on ikävä kyllä tähän mennessä lopetettu. Valitsin kuitenkin tämän langan, koska se on ihanan pehmeä iholla, ja turvalonkeroita on paljon virkattu Miamista. Vyötteen mukaan lanka kestää 40 asteen pesun, mutta turvalonkerot pestään 60 asteessa, joten uskaltaisin pestä myös unirievun samassa lämpötilassa (jos lapsi ikinä antaa laittaa unikaverin pesuun...) Koukku oli 2,5 tai 3, mutten tarkkaan tiedä kumpi, koska kokomerkinä on kulunut pois kahvasta. Lankaa meni yhteensä noin 100 g, menekkiin vaikuttaa se, paljonko raitoja haluaa tehdä. Valkoista meni yleensä hieman enemmän kuin kerä ja värillistä lankaa jäi vielä kerälle. Riepu virkataan pääasiassa pylväillä ja ketjusilmukoilla, pupun osat puolestaan kiinteillä silmukoilla. Vanua tarvitaan täyttämiseen.

Tein useanlaisia aloituksia riepuun. Aloitin tietysti alkuperäisen blogin spekseillä, eli 20 pylvästä neljän ketjusilmukan lenkkiin. Seuraavaan uniriepuun kokeilin yhtä suurempaa ketjusilmukkalenkkiä (5) ja 25 pylvästä, koska koin seuraavan kerroksen hahmottamisen helpommaksi, mikäli silmukkaluku on jaollinen viidellä. Lopulta hylkäsin pylväät aloituksesta ja ja tein aloituksen lankalenkkinä ja kiinteinä silmukoina. Pylväillä tehty aloitus on pienempi ja siistimmän näköinen kuin kiinteillä silmukoilla tehty, mutta pylväiden ahtaaminen niin pieneen tilaan oli itselleni työn ja tuskan takana. Lopulta kaikki olivat käyttökelpoisia ratkaisuja, eikä tuo keskusta näy, kun pupu on ommeltu siihen päälle. Aloituskerroksen silmukkamääräksi (oli aloitustapa mikä tahansa edellä mainituista) vakiintui 25.

Aloituskerros pylväillä: Luo 5 ketjusilmukkaa ja yhdistä renkaaksi. Virkkaa kolme ketjusilmukkaa (ensimmäinen pylväs), ja virkkaa lenkkiin tasaisesti 24 pylvästä. yhdistä piilosilmukalla kolmanteen ketjusilmukkaan.

Aloituskerros kiinteillä silmukoilla: Luo lankalenkkiin 5 kiinteää silmukkaa. Toisella kerroksella virkkaa jokaiseen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa. Kolmannella kerroksella *virkkaa yksi kiinteä silmukka ja lisää yksi* virkkaamalla yhteen kiinteään silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa. Neljännellä kerroksella *virkkaa kaksi ja ja lisää yksi*. Viidennellä kerroksella *virkkaa kolme ja lisää yksi*. Nyt pitäisi aloituksessa olla 25 silmukkaa.

2. kerros: Aloituksen jälkeen alkaa sakaroiden teko. Jaa 5 kerrosmerkkiä tasaisesti uuden kerroksen aloituspaikasta katsottuna kolmannesta silmukasta lähtien (kerrosmerkkejä ei tarvitse enää tämän kerroksen jälkeen). Tee ketjusilmukka, ja kolme pylvästä ensimmäisen kerrosmerkin osoittamaan silmukkaan (kaksi silmukkaa jää välistä). Tee kolme ketjusilmukkaa ja tee vielä samaan silmukkaan kolme pylvästä. Kiinnitä pylväät kiinteällä silmukalla kolmanteen silmukkaan, eli niin, että piilosilmukan ja seuraavan merkin välissä on taas kaksi silmukkaa.  Nyt olet kuvan osoittamassa kohdassa, eli ensimmäinen sakara on tehty. Jatka samoin koko kierros ja kiinnitä viimeiset pylväät ensimmäisen sakaran juurelle piilosilmukalla.

Aloitus 25 pylväällä. Merkit on jaettu viiden pylvään välein ja ne osoittavat mihin silmukoihin tähden sakarat alkavat muodostua. Kiinnitä ensimmäinen aloituksesta katsottuna kolmanteen silmukkaan.

Aloitus kiinteillä silmukoilla lankalenkkiin, jossa kasvatin joka kerroksella silmukoiden lukumäärää. Lopulta niitä oli 25, jonka jälkeen aloitin toisen kerroksen.

Kolmas kerros: Todella hyvä tapa aloittaa uusi kerros suoraan "pylväällä" ilman ketjusilmukkalenkkiä löytyy tästä videosta. Tällä tavalla aloitettuna aloituskohtaa ei juuri huomaa ja työstä tulee siisti. Siirrytään piilosilmukalla seuraavalle pylväälle ja pujotetaan koukku takaisin samaan silmukkaan, ja tehdään kiinteä silmukka. Jotta päästään pylvään korkeuteen, pujotetaan koukku vielä äsken tehdyn kiinteän silmukan kahden lenkin välistä ja tehdään uusi kiinteä silmukka. Voilá, siisti pylvään korkuinen aloitus! Tämä on siis ensimmäinen pylväs ja tee seuraavaan pylvääseen vielä tavallinen pylväs. Tee seuraavaksi ketjusilmukkalenkkiin kolme pylvästä, kolme ketjusilmukkaa ja kolme pylvästä. Olet nyt samassa kohdassa kuin kuvassa, eli tee seuraavaan kahteen pylvääseen pylväät, jätä tähden kainalossa oleva silmukka välistä ja jatka seuraavaa sakaraa kahdella pylväällä ja pylväs+ketjusilmukka+pylväs -yhdistelmällä. Kiinnitä rivin lopussa piilosilmukalla ensimmäisen "pylvään" päälle. Pylväiden lukumäärä sakaran sivulla kasvaa joka kerroksella kahdella, eli toisella kerroksella pylväitä on 3, kolmannella kerroksella 5, neljännellä 7, viidennellä 9 jne. Lukumäärä sisältää sakaran päässä tehtävät lisäykset.

Muista jättää sakaroiden kainaloiden silmukka virkkaamatta, niin siihenkin muodostuu hieno reikäkuvio.

Kolmannella kerroksella pylväitä on yhdellä sakaran sivulla 5, eli aina kaksi enemmän edelliseen kerrokseen verrattuna. Kolmannella kerroksella sakaran kolmen pylvään jälkeen virkataan kaksi pylvästä, jätetään sakaran kainalossa oleva yksinäinen silmukka välistä ja jatketaan kahdella pylväällä seuraavan sakaran sivua. Sitten on taas vuorossa sakaran pään kolme pylvästä ja ketjusilmukkalenkki.

Neljännestä kerroksesta eteenpäin: Jatka samalla tavalla kuin kolmannella kerroksella. Tee aloituspylväs joko ketjusilmukkalenkillä tai videon ohjeilla, jatka tekemällä seuraaviin kolmeen pylvääseen yhdet pylväät. Jatka sakaran kärjen pylväs+ketjusilmukka+pylväs -yhdistelmällä, minkä jälkeen pylväät seuraaviin neljään pylvääseen. Jätä tähden kainalosta yksi silmukka välistä olet taas samassa kohdassa kuin kerrosta aloittaessasi, eli tee 4 pylvästä. Jatka koko kerros samalla tavalla. Viidennellä kerroksella sakaroiden sivuilla olevia pylväitä virkataan 6, kuudennella 8 jne. Pylväitä ei tarvitse (eikä jaksa) enää hetken päästä laskea vaan niiden paikat löytyvät tottumuksesta.

Viidennellä kerroksella sakaroiden väliin jääviä pylväitä virkataan 6, ja keskimmäinen silmukka hypätään yli. Toivottavasti saatte kuvasta selvää :)

Rievusta voi tehdä niin ison tai pienen kuin haluaa. Itse tekemissäni on 19 -25 kerrosta ja halkaisijaltaan noin 50-60 cm. Viimeistelin rievun reunat rapuvirkkauksella, jonka pitäisi estää reunoja rullaantumasta. Päättele kaikki värinvaihtokohdat ja siirry pupun virkkaukseen.

Unirievun pohja kaipaa enää lankojen päättelyä ja höyrytystä. Sitten pupun virkkauksen kimppuun!


PUPUN VIRKKAAMINEN

Pupun osat tehdään kiinteinä silmukoina spiraalina. Rusetissa tarvitaan myös ketjusilmukoita kääntymistä varten, koska se virkataan tasona.

Alla olevissa ohjeissa lisääminen (lisää yksi) tapahtuu niin, että yhteen kiinteään silmukkaan virkataan kaksi kiinteää silmukkaa. Kaventaminen (kavenna yksi) puolestaan tapahtuu niin, että lanka vedetään koukulla ensin yhden kiinteän silmukan läpi, ja sen jälkeen siitä seuraavan kiinteän silmukan läpi. Nyt otetaan langankierto koukulle ja vedetään kaikkien kolmen lenkin läpi. Näin kohtaan ei jää reikää, kuten kävisi, jos vain hyppäisi yhden kiinteän silmukan yli.

Suluissa oleva numero tarkoittaa silmukkamäärää, joka kerroksella on kerroksen loppuessa.

KORVAT

1. luo 5 kiinteää silmukkaa (ks) silmukkalenkkiin (5)
2. *virkkaa 2 kiinteää silmukkaa jokaiseen silmukkaan* (10)
3. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (10)
4. *virkkaa 1 ks, lisää yksi* (15)
5-8. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (15)
9. *virkkaa 3 ks, kavenna yksi* (12)
10. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (12)
11. *virkkaa 4 ks, kavenna yksi* (10)
12-13. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (10)
14. kavenna yksi, virkkaa 8 ks (9)
15. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (9)
16. kavenna yksi, virkkaa 7 ks (8)
17. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (8)

Virkkaa kahdet korvat ja jätä odottamaan päähän kiinnitystä.

PÄÄ

1. luo 6 ks silmukkalenkkiin (6)
2. *virkkaa 2 kiinteää silmukkaa jokaiseen silmukkaan* (12)
3. *virkkaa 1 ks, lisää yksi* (18)
4. *virkkaa 2 ks, lisää yksi* (24)
5. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (24)
6. *virkkaa 3 ks, lisää yksi* (30)
7. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (30)
8. *virkkaa 4 ks, lisää yksi* (36)
9. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (36)
10. *virkkaa 5 ks, lisää yksi* (42)
11-13. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (42)
14. *virkkaa 5 ks, kavenna yksi* (36)
15. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (36)
16. *virkkaa 4 ks, kavenna yksi* (30)
17. *virkkaa 3 ks, kavenna yksi* (24)

Viimeistään näillä main olisi hyvä kiinnittää päähän aikaisemmin virkatut korvat ja kirjailla kasvot. Silmiksi voi käyttää vaikka turvanappeja, kirjailla ne langalla tai tehdä ne ohuemmasta virkkauslangasta, kuten minä. Loin koukulla nro 1,5 lankalenkkiin 6 ks mustalla, minkä jälkeen vaihdoin valkoiseen ja virkkasin 12 ks ja päättelin. Kannattaa jättää riittävän pitkät hännät lankoihin päättelyä ja kiinnitystä varten. Kiinnitä korvat ja silmät moninkertaisilla pistoilla, jotta pupu kestää elämää hajoamatta. Kun pupun kasvot ovat valmiit ja korvat kiinitetty, jatka virkkaamista.

18. *virkkaa 2 ks, kavenna yksi* (18)
19. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (18)
20. *virkkaa 1 ks, kavenna yksi* (12)
21. *kavenna yksi* (6)

Täytä pää vanulla ja päättele aukko. Jätä riittävän pitkä häntä kiinnitystä varten.

Kiinnitin korvat päähän jo hyvissä ajoin. 

KÄDET

1. luo 4 ks silmukkalenkkiin (4)
2. *virkkaa 2 kiinteää silmukkaa jokaiseen silmukkaan* (8)
3. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (8)
4. *virkkaa 1 ks, lisää yksi* (12)
5-6. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (12)
7. *virkkaa 4 ks, kavenna yksi* (10)
8-9. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (10)
10. *virkkaa 3 ks, kavenna yksi* (8)

Täytä tassu sopivalla määrällä vanua vaikka virkkuukoukun avulla. Laitoin vanua ainoastaan tassujen päihin, en käsivarsiin ollenkaan.

11-18. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (8)

Käsien pituus on makuasia, ja kokeilemalla löytyy sopivin. Voit päätellä käden ja virkata alusta lähtien toisen. Itse päätin tehdä kädet yhtenä kappaleena, joten jatkoin tästä kohdasta seuraamalla ohjeen silmukkamääriä käänteisessä järjestyksessä. Mikäli seuraa sanallisia ohjeita kaventamisesta ja lisäämisestä, tulee toisesta tassusta erilainen, koska silmukkamäärän muutokset osuvat eri riveille. Toinen tassu eteni suurin piirtein näin:

1-9. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (8)
10. *virkkaa 3 ks, lisää yksi* (10)
11-12. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (10)
13. *virkkaa 4 ks, lisää yksi* (12)
14-15. virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (12)
16. *virkkaa 1 ks, kavenna yksi* (8)
17. *virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros (8)

Täytä tassu sopivalla määrällä vanua.

18. *kavenna yksi) (4)

Katkaise lanka ja päättele.


RUSETTI

1. luo 6 ketjusilmukkaa (kjs) + kjs kääntymiseen (6)
2-4. virkkaa 6 ks + kjs (6)
5. kavenna yksi, virkkaa 4 ks + kjs (5)
6. virkkaa 5 ks + kjs (5)
7. kavenna yksi, virkkaa 3 ks + kjs (4)
8. virkkaa 4 ks +kjs (4)
9. lisää yksi, virkkaa 3 ks + kjs (5)
10. virkkaa 5 ks + kjs (5)
11. lisää yksi, virkkaa 4 ks + kjs (6)
12-14. virkkaa 6 ks + kjs (6)

Ensimmäinen rusetti sinisellä pupulla on virkattu näin, mutta liila ja pinkki pupu saivat kaksinkertaisen rusetin. Sisemmän osan tein samalla ohjeella, mutta jätin uloimmat 2 kerrosta kummastakin päästä pois, eli aloitin kerrokselta 3 ja päättelin kerroksella 12. Näin toisesta rusetista tulee hieman pienempi. Asetin rusetit päällekäin ja kiedoin lankaa tiukasti keskikohtien/kohdan ympäri useita kertoja (noin 7-10 kertaa), minkä jälkeen tein muutaman piston rusetin taustalle kokoonpysymisen varmistamiseksi. Poikkasematta lankaa välillä, ompelin rusetin pupun korvalle.


Kaikki pupun osat ovat valmiina yhdistettäväksi tähden malliseen riepuun.

OSIEN YHDISTÄMINEN

Yhdistämisen aloitin asettamalla pupun pään keskelle käsiä ja kiinnittämällä ne muutamalla pistolla päähän (tosin aina lopputulosta katsellessani tuntui, että kädet ovat hieman eri pituiset, joten kannattaa tarkkailla käsien sijaintia myös riepuun yhdistämisen lomassa). Sitten vain pupu keskelle tähteä ja katsotaan, että sakarat asettuvat nätisti. Ompelin useita kertoja pupun ympäri, jotta pää ja kädet varmasti pysyvät paikallaan. Päättelyiden ja viimeistelyiden jälkeen voi keskittyä ihastemaan lopputulosta!

Sukulaispojan unikaveri.
Siipan sukulaistytön unikaveri.
Hyvän ystäväni tyttären unikaveri.